Avaudutaanpa tänne kun Sopuli on tätä nykyä ainoa somekanava johon osallistun:
Ostin viime tammikuussa kirkasvalolampun. Tällä suomalaisella design-tuotteella oli OVH 229€, mutta tuohon oli reiluhko alennus niin ajattelin että asiallisen oloinen peli, tuetaanpa nyt sitten kotimaista teollisuutta ja saa kerrankin laatua.
Ja paskanmarjat. Alle vuosi käyttöönotosta ja laite alkaa levitä käsiin. Kahvana toiminut keinonahkaremmi irtosi ruuvikiinnityksestä ja vastinkappale katosi johonkin laitteen sisään.
Pistän aspaan postia ja kysyn että millä tempulla tuo korjataan. Vastaus luokkaa “voi-voi, postita takasin meidän varastolle niin katotaan täällä.” Hyvityksenä tästä kämmistä ilmoittivat maksavansa prosessista koituvat postikulut. Muita vaihtoehtoja ei tarjottu. Armossaan sitten lopulta myönsivät luvan käyttää tätä viallista tuotetta pimeän kauden yli sillä pelotteella että irrallinen osa voi aiheuttaa lisävauriota laitteen sisällä. Jos näin käy niin katsotaan kieltäytyvätkö korjaamasta kokonaan.
Ja olispa pelkästään tää Innolux, mutta esim. Suomen lämpömittari Oy:n laitteita on jo kaksi kappaletta hajonnut alle vuoden sisällä ostopäivästä ja Nurmon vaihtopäät Oral-B sähköhammasharjoihin sellasia että niillä ei tuu puhdasta ensimmäiselläkään pesulla.
Siis mistä tuulee? Myyvätkö kaikki suomalaiset elektroniikkabrändit tavaraa jotka kilpailevat surkeudessaan Temun kanssa? Jos suomalaisen tuotteen hinnassa on ilmaa niin meneekö ne rahat yksinomaan paikallisen PK-yrittäjän osamaksubemarin kuukausierän kattamiseen?
Enkä tällä tekstillä nyt halua kaikkia suomalaisia teollisuustuotteita yleistää, esim. Sievin ja Kuoman kengät ovat toistaiseksi kestäneet hyvin käytössä. Enkä nyt elä siinä kuvitelmassa että näistä tuotteista mitään olisi suomessa oikeasti valmistettu, mutta eipä ainakaan mene tuotot Trumpistanin herroille.
Saako siis nykyään laadukkaampaa elektroniikkaa ostamalla rehellisesti kiinalaiselta brändiltä? Kannattaako suomalainen tuote jättää asiaa miettimättä hyllyyn?
Kuulostaa siltä, että tuossa myydään lähinnä brändiä, josta ei ikinä kannata maksaa mitään.
Ongelma tietty on siinä, että mistä tietää milloin tuote on oikeasti laadukas ja milloin viiden pennin Temu-roinaa, jonka hinta satakertaistuu kun siihen leimataan modernin näköisellä fontilla kirjoitettu logo ja “Designed in Finland” -teksti kylkeen.
Harvoin tuota voi tietääkkään, jos ei pääse tunnustelemaan laitetta hyvin tarkkaan ennen ostopäätöstä. Itse aika mututuntumalla välttelen noita Giganttien ja Prismojen hyllyillä olevia “design”-tuotteita, koska tuntuvat säännöstään kuuluvan tähän kategoriaan.